Korruptio kosketti Egyptissä jokaista. Yksinkertaisintakaan virastoasiaa ei saanut hoidetuksi ilman pieniä viranomaisten taskuun päätyneitä palvelumaksuja. Egyptin kansan valtaosalla ei kuitenkaan ollut aavistusta siitä, että korruption ylätasolla ministerien, liikemiesten ja myös entisen presidentin perheen pankkitileille päätyi miljoonia euroja. Egyptiläisiä on järkyttänyt paitsi tieto Mubarakin perheen valtaisasta omaisuudesta myös paljastus siitä, että ainakin 145 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria kansainvälisiä avustusrahoja Aleksandrian kirjastolle päätyi presidentin puolison Suzanne Mubarakin henkilökohtaisille pankkitileille.

Helmikuun 11. päivänä vallan presidentti Mubarakilta siirtämäkaudeksi ottanut armeijan korkein sotilasneuvosto on useassa yhteydessä todennut neuvoston jäsenten olleen järkyttyneitä Mubarakin hallinnon korruption laajuudesta ja yleisyydestä.

Mielenkiintoinen näkökulma korruptioon on myös se, että armeijan kenraaleilla oli ja on merkittäviä omistusosuuksia Egyptin liike-elämän huipulla. Esimerkiksi Kairon katukuvaan jo vuonna 2006 ilmestyneet mittarilliset keltaiset taksit kuuluvat yrityksille, joiden johdossa oli armeijan kenraaleja. Keltaisia takseja on vallankumouksen jälkeen näkynyt hyvin vähän.

Toistaiseksi noin kymmenkunta entistä ministeriä on syytettynä korruptiosta. Heidän omaisuutensa on jäädytetty ja he ovat myös matkustuskiellossa. Yksi Egyptin pitkäaikaisimmista ministereistä, vuodesta 1987 tammikuuhun 2011 kulttuuriministerinä toiminut Farouk Hosni on monien hämmästykseksi välttänyt toistaiseksi korruptiosyytteiltä.

Kulttuurikaan ei säästynyt korruptiolta

”On vain ajan kysymys, koska myös Farouk Hosni joutuu vastuuseen teoistaan. Aion nostaa henkilökohtaisesti syytteen Hosnia vastaan hänen laiminlyönneistään sekä osallisuudestaan korruptioon”, entinen varakulttuuriministeri ja kulttuuriministeriön kuvataideosaston johtaja Mohseen Shaalan kertoi tiedotusvälineille maaliskuun lopussa.

Shaalaan sanoo joutuneensa syyttömänä sijaiskärsijäksi Kairon Mahmoud Khalil museosta elokuussa 2010 varastetun 50 miljoonan USD:n arvoisen Vincent Van Goghin maalauksen vuoksi. Shaalaan todettiin syylliseksi välinpitämättömyyteen, joka mahdollisti varkauden ja hänelle määrättiin kolmen vuoden vankeustuomio. Hän pääsi myöhemmin vapaaksi takuita vastaan ja asiaa käsitellään oikeudessa seuraavan kerran huhtikuun lopussa.

”Nyt lakimiehet voivat puhua ja käsitellä asiaa vapaammin. Farouk Hosnin ollessa vallassa kukaan ei uskaltanut puhua avoimesti. Kaikki olivat tottuneet siihen, että hän vaati alaisiltaan hiljaisuutta ja joku muu joutui aina kantamaan vastuun hänen sijaansa”, Shaalan kertoi.

Shaalan on vakuuttunut, että museon henkilökunta sekä entinen kulttuuriministeri ovat osallisena Van Gogh -varkauteen.

”En usko, että museon toimistossa varkaushetkellä syttynyt tulipalo oli sattuma. Museon vartija nauhoitti puhelinkeskustelun, jossa lentokentän turvallisuuspoliisi kertoi taulun löytyneen, mutta myöhemmin kulttuuriministeri kertoi, että tieto oli virheellinen ja taulu on kateissa.”

Shaalanin mukaan entinen kulttuuriministeri laiminlöi museoiden turvajärjestelmien kehittämisen sekä huollon ja käytti niihin varatut rahat muihin tarkoituksiin.