Korteniemen perinnetilalla eletään kesäkuukausina 1910-luvun maalaisarkea. Vieraat ovat tervetulleet osallistumaan talon askareisiin ja talkoopäivän päätteeksi voi virkistäytyä savusaunassa.

Korteniemeä isännöi toista kesää luonto-opas Rolf Oinonen, jonka olemus ja tietämys tuovat mieleen itse Väinämöisen. Perinnetilalla voi sukeltaa sadan vuoden takaiseen maalaismaisemaan. Vanha metsänvartijan tila on museoitu 1910-luvun asuun. Maatalon työt tehdään perinteisin menetelmin ja pihapiirissä elää suomalaisten alkuperäisrotujen lehmiä, lampaita ja kanoja sekä kaksi suomenhevosta.

”Tervetuloa peremmälle. Täällä kaikkeen saa myös koskea, vaikkapa pataluhaan”, tilan isäntä Rolf Oinonen kehottaa metsänvartijan tuvan pirtissä.
”Olet varmaan kuullut pataluha-nimittelysanan, mutta tiedätkös mikä pataluha alun perin on?”, Oinonen kysyy hiukan ilkikurisesti.

Isännän tarinoinnista selviää, että pataluha on oljista tehty pyöreä pannunalunen, joka talven mittaan muuttui mustaksi. Leivinuunin kätköissä lymyää umpimähkä, jonne talon emäntä muinoin tuhkakerroksen alle tulipesän perälle iltasella piilotti hehkuvat kekäleet. Aamulla emäntä kaivoi kipinän umpimähkästä. Oinonen esittelee myös jäniksenkäpälää, jolla pyyhittiin pöydältä leivänmuruset.

Talkoopäivinä töihin mukaan

Korteniemen perinnetilaa ylläpitää Metsähallitus ja se Suomen ainoa puutarhoineen, viljelyksineen ja rakennuksineen museoitu yleisölle avoinna oleva metsänvartijan tila. Korteniemeen tutustuminen on ilmaista ja vierailijat voivat osallistua myös talon töihin. Tilalla järjestetään touko-syyskuussa useita talkoopäiviä, jolloin kaikki ovat tervetulleita osallistumaan tai vain katsomaan. Talkootöinä leivotaan, tehdään perinnetöitä ja heinätöitä, leikataan ruista ja puidaan se riihessä. Kesäkauden päätteeksi syyskuussa vietetään vielä rakennusperintöpäivää sekä pellavapäivää, jolloin tilan pellava muokataan kehrättäväksi.


Talkoopäivinä tuvassa pitää kahviota Korteniemen naapurustossa asuva Merja Lehto. Tarjolla on ainakin kahvia ja kotona leivottua pullaa, usein myös keittoa ja ruisleipää.
”Ruisleivän leivon aina perinteisessä leivinuunissa. Heinäkuun helteillä ei oikein voinut leivinuunia lämmittää ja siksi nyt ei ole tarjolla ruisleipää”, Merja Lehto pahoittelee rukiinleikkuupäivänä heinäkuun lopussa.

Korteniemessä viljellään vanhoja vilja- ja puutarhalajikkeita.
”Ruis on Aunus-ruista, joka on tuotu sodan aikana Aunuksesta. Aunus-ruis on pitkäolkista ja siksi erinomaista esimerkiksi kattojen rakentamiseen. Nykyajan ruis on jalostettu lyhytvartiseksi. Lisäksi täällä kasvatetaan maatiaisohraa sekä mustaa kauraa. Perunoita viljellään seitsemää eri lajiketta kuten esimerkiksi Lopen musta ja hätäläinen”, Rolf Oinonen kertoo.

Korteniemessä harjoitetaan vuoroviljelyä. Tila viljelyksineen on vain muutama hehtaaria Liesjärven kansallispuiston 2000 hehtaarista.