| Artikkelin indeksi |
|---|
| Voiko ruoka olla vintagea? |
| Uusavuttomuus |
| Tehdään ruuasta vintagea |
| Makkarakuppeja |
| Kaikki sivut |
Sivu 1 / 4
Italian pääministeri Silvio Berlusconi oli jälleen Suomessa! Vuodesta 2005vellonut keskustelu suomalaisen ruuan maun ja laadun ympärillä voi siis jatkua. Mutta voiko ruokakulttuuri olla vintagea? Kaikki muuhan on siksi jo nimetty.
Berlusconin ja Jacque Chiracin lausunnoista kailotettiin vuonna 2005 suureen ääneen. Tosin mitä ihmeellistä siinä on, eiväthän suomalaiset itsekään arvosta omaa perinneruokahistoriaansa. Pitsat, hampurilaiset ja sushit ovat tutumpia ja mieluisampia kuin karjalanpiirakat ja kaalisoppa. Viimeksi mainittu on tosin saanut kyseenalaista julkisuutta myös laihdutusruokana.
Globalisaatio on mielenkiintoinen ilmiö – myös ruokakulttuurissa. Rajat kaatuvat ja kaikki on yhteistä markkina-aluetta. Mutta sehän ei tarkoita, että kaikki oma pitää hävittää. Jos näin kävisi, kenelläkään ei olisi mitään tarjottavaa.
Suomalaiseen ruokakulttuuriin on aina kuulunut ruuan tuoreuden arvostus. Aterioilla on tarjottu sesonkiluonteisia tuotteita - uusia perunoita kesällä, suolakalaa talvella.
Viimeaikainen uutisointi lähettää pelottavaa viestiä meille perinneruokaa arvostaville. Suomalainen peruna uhkaa loppua varastoista. Me syömme ranskalaisia perunoita pussista, kun venäläiset ostavat suomalaiset perunat laarista.
Ulla Maria Hoikkala on toiminut viestintäalan yrittänä vuodesta 1995. Laaja kansainvälinen kokemus - asunut mm. Yhdysvalloissa useita vuosia. Saanut Yhdysvalloissa Patricia M. Cavin Memorial Award for Excellence in Journalism -tunnustuspalkinnon.
