Tänään nimipäiväänsä viettävät Rikhard, Riku Huomenna: Laina

Viinin historiaa ja markkinointikikkoja

Artikkelin indeksi
Viinin historiaa ja markkinointikikkoja
Malbec-viinejä Argentiinasta ja Ranskasta
Kaikki sivut

Malbec-rypälelajikkeesta on tulossa trendikäs. Se on puettu mustaan, sille on suunniteltu ihan oma sormilasi. Sitä juodaan Tanskan kuninkaallisessa hovissa ja Ranskan huippuliikemiespiireissä.

malbec_isoalkuun2.jpg



Jo muinaiset roomalaiset…


Roomalaiset valloittajat toivat viininjalkoja eteläranskalaisen Cahorsin alueelle noin  2000 vuotta sitten. Viini viihtyi hyvin silloisessa ilmastossa ja maaperässä. Ranskalaisviini maistui aikakautemme alussa savitynnyreissäkin maukkaammalta kuin roomalaisten oma viini. Niinpä Roomasta kävi käsky että alueen viinit on tuhottava. Mutta kun jo silloiset gallialaiset pitivät puoliaan valloittajaa vastaan, keisarin käsky hävisi jonkun taistelun tuoksinassa eikä viinejä koskaan tuhottu.

Cahors-viini nousee tuhkasta

timanttien ja kunikaallisten avulla

malbec_isoalkuun.jpg

Cahors-viini koki ensimmäisen nousukautensa 1960-luvulla jolloin keskenään riitelevät viininviljelijät perustivat ensimmäisen yhteisen veljeskunnan edistämään alueen tunnettuisuutta. Alkuperäluokitus (AOC Cahors)-tasolle päästiin vuonna 1971.

Sitten Cartier-luksusfirman silloinen johtaja Alain-Dominique Perrin osti vuonna 1980 raunioituneen keskiaikaisen linnan, jonka varakas viinifriikki restauroi muutamalla kymmenellä miljoonalla. Château Lagrézette sijaitsee Cahors’in  parhaiden viinialueiden keskellä.
malbec_iso4.jpg

Rauniolinnasta muokattiin modernin ja keskiaikaisen arkkitehtuurin sekoitus. Viereen kohosi Ranskan modernein viinikellari. Arkkitehtuuriltaan se muistuttaa perinteisiä hämähäkinverkkojen peittämiä pimeitä kellareita. Paitsi että sen lämpötilasta ja kosteusasteesta päättää tietokone ja nykysilmälle sopivan hämärä valaistus tulee kattoon upotetuista  valopisteistä.

Château Lagrézette kuului Cahors-viinialueen ensimmäisiin menestysviineihin. Toinen menestys on peräti kuninkaallinen.

Tanskan kuningattaren Margaretan prinssipuolison Henrikin  (Henri) de Monpezat-suvulla on alueella omat viinitilansa, joiden tuotteita viedään rekkakaupalla Tanskaan. Kuninkaallinen pariskunta viettää jossakin sukunsa linnoista usein lomiaan. Ei ihme jos maakunnassa kuulee usein puhuttavan enemmän tanskan- kuin ranskankieltä.



 

Tietoja kirjoittajasta Tuulikki Muller

kuva On toiminut free lance -toimittajana Suomessa ja Ranskassa. Kirjoittanut tärkeimpiin suomalaisiin medioihin. Asunut Pariisissa 30 vuotta. Pariisin kansainvälisen toimittajayhdistyksen puheenjohtaja (Association de la Presse Etrangère) 1994-1995.

Näytä lisää kirjoittajan artikkeleita >

BLOGISTA