| Artikkelin indeksi |
|---|
| Trooppiset perhoset nähtävyytenä |
| Värikkäitä suomuja |
| Perhonen pukeutuu nahkaan |
| Perhostalot |
| Kirvojen karkottaja - leppäkerttu |
| Kaikki sivut |
Sivu 1 / 5
Trooppiset perhoset elävät yleisesti sademetsissä, joissa on ikivihreää kasvillisuutta ja aluskasvillisuuden alueella noin 80 %:n kosteus sekä 27 asteen lämpötila. Tällaiset olosuhteet on helppo luoda perhostaloihin, joita on rakennettu eri puolille maailmaa.
Trooppisten eliöiden tuontia, kasvatusta ja tutkimusta erilaisissa sisätiloissa on harrastettu ja 1500-luvulta lähtien. Eräs tällainen uusi kohde on ”Mariposario” Espanjan Aurinkorannikolla Benalmádenassa. Siellä voi tutustua perhosten elämänkaareen munasta toukkavaiheen ja koteloitumisen jälkeen syntyviin perhosiin, niiden väriloistoon ja elintapoihin. Ilmastollisten olosuhteiden lisäksi tarhassa on kunkin perhoslajin vaatimia ns. isäntäkasveja munimista varten ja toukkien ravinnoksi.
Perhonen on huoleton?
Perhonen lienee ainoita hyönteisiä, joka ihmisten mielessä synnyttää myönteisiä ajatuksia. Ne vaikuttavat väreineen ja kevyen lentotapansa puolesta huolettomilta olioilta. Erityisesti trooppiset perhoset ovat värikkäitä ja selvästi suurempia kuin useimmat Suomessa esiintyvät lajit. Värikkään perhosen toukka ei kuitenkaan herätä samoja myönteisiä mielikuvia ulkonäöllään ,tai koska ne syövät kasvien lehtiä repaleisiksi ja saattavat aiheuttaa vahinkoa ihmisten toiminnalle.Perhosilla on neljä siipeä, päässään kaksi tuntosarvea ja imukärsä, keskiruumiissa kuusi jalkaa ja takaruumis. Näillä ominaisuuksilla ne voidaan erottaa omaksi biologiseksi ryhmäkseen. Lajista riippuen ”antennit” ovat esimerkiksi nuijamaisia, sulkamaisia tai kampamaisia.
Perhoset kuuluvat alaryhmänä siivellisiin hyönteisiin ja niillä on täydellinen muodonvaihdos. Koska perhoset ovat värikkäitä ja jatkuvasti liikkeellä ainakin aurinkoisina hetkinä, ne ovat helposti havaittavissa. Mutta eivät niinkään helposti valokuvattavissa, koska liikkeet ovat nopeita ja asettuessaan esimerkiksi kasvin lehdelle useat perhoslajit painavat siipensä yhteen.
Ilkka Vainio-Mattila on toiminut mm. Pellervo-Seuran Markkinatutkimuslaitoksen johtajana, Maa- ja metsätalousministeriön ylijohtajana ja maaseutusosiologian dosenttina Helsingin Yliopistossa. Hänellä on Master of Science Cornellin yliopistosta Yhdysvalloissa ja tohtorin tutkinto Helsingin Yliopistossa. Nykyään hän viettää paljon aikaa Espanjassa, jossa toimii mm. valokuvauksen opintokerhon vetäjänä ja Aurinkorannikon Rakentajain Yhdistyksen puheenjohtajana. Harrastuksiin lukeutuvat mm. valokuvaus, sukututkimus ja golf.
