Viininviljelyalue Côtes de Provence ulottuu Nizzan rannoilta sisämaahan Aix-en-Provencen plataanien ja katukahviloiden reunustamille kaduille. Alueella kohoaa ylväänä Sainte-Victoire-vuori, jota Cézanne maalasi väsymättä yhä uudestaan ja uudestaan. Valtatie Route Nationale 7 halkoo läpi pienten kylien. Charles Trenet, ranskalainen chanson-laulaja, kuvasi sitä laulussaan lomaan, valoon ja onnelliseen elämään johtavaksi tieksi. Maisema voi olla myös karuhko, metsäpalojen tuhoamat alueet luovat siellä täällä varjoja teiden varsille. Kuumasta kesästä huolimatta yleisilme on vehreä. Plataanit, sypressit ja laskuvarjon muotoiset männyt, pin parasole, viiniköynnöksiä unohtamatta, luovat oman tunnelmansa maakunnalle. Vuorten ja meren rajaamalla auringossa kylpevällä alueella on aivan oma maaperänsä, terroire ja mistral –tuuli saa silloin tällöin mielen sekaisin.

Provencelainen viininvalmistustaito kulkee edelleen perinteisesti perimätietona sukupolvelta toiselle. Joukosta löytyy nuoria innovatiivisia viinitekijöitä jotka ovat valmiita kokeiluihin hyväksyen viineilleen jopa alemmat laatuluokitukset. Provencessa on neljä AOC- alkuperäisluokitusaluetta; Côtes de Provence, Côtes de Provence Sainte-Victoire, Coteaux d’Aix-en-Provence ja Coteaux Varois en Provence. Perinteiseen tyyliin valmistettu viini myydään lähes aina lähialueelle ja usein suoraan tilalta. Tämä viini voi olla tottumattomalle hieman vaikeasti lähestyttävä eikä kohtaa kansainvälisten kuluttajien toiveita. Viiniä on vaikea kuvailla tavallisin viinitermein, se on maistettava itse. Provencen viinialueen punaisia rypäleitä ovat Carignan, Cinsault, Tibouren, Syrah, Grenache, Mourvèdre ja Cabernet-Sauvignon, valkoisia Ugni, Clairette, Rolle ja Sémillon.

Viininviljelyä samassa perheessä

vallankumouksesta lähtien

Eräs perinteitä vaaliva tuottaja on Château de Rouët, perhetila sijaitsee Le Muy’n kylässä, La Dracénie’n alueella. Tilalle saapuessaan miltei unohtaa itse tarkoituksen, maisemat vievät mukanaan. Aluetta reunustaa valtava punainen kallioseinämä Roquebrune joka värjää olemuksellaan koko alueen punasävyiseksi. Tilalla on vankat perinteet, se on ollut Savatier’n perheen omistuksessa Ranskan vallankumouksesta lähtien. Alue kärsii usein pahoista metsäpaloista. Vuonna 1927 viinit paloivat täysin ja nykyiset viljelykset onkin istutettu sen jälkeen. Vuonna 2003 tuli tuhosi 20 % koko sadosta.

Château de Rouët’n viinistä 60 % menee lähialueelle joko suoraan tilalta myytynä tai seudun ravintoloille, 10 % menee vientiin ja loput levitetään tukkujen kautta. Osa viinistä pullotetaan edelleen perinteiseen Provence-pulloon vaikka sen varastointi on epäkäytännöllisen muotonsa vuoksi vaikeaa. Pullot suljetaan aina luonnonkorkilla, tilalla käytetään tammitynnyreitä, tammilastuille sanotaan ehdoton ei. Tynnyreistä haetaan viinille rakennetta, ei helppoa makua, jota tuottajan filosofian mukaan saisi tammilastuista.

Tilalla tuotetaan puna-, valko- ja roséviiniä lähes kaikista Provencen alueen rypäleistä, erikoisuutena erittäin vanhasta rypälelajikkeesta Alicante Bouchesta tuotettu vahva punaviini, Sevérac. Tätä viljelijän helmeä tuotetaan ainoastaan 5000 pulloa vuodessa, vuoden 2001 viini oli erittäin tumma, voimakas ja tanniininen vaatien ehdottomasti tuhtia ruokaa seurakseen. Nämä Provencen perinteiset punaviinit eivät todellakaan käy suomalaiseen tapaan seurustelujuomaksi vaan ovat manipuloimattomia aitoja ruokaviinejä.