Saksa on perinteinen viinimaa, joka on päättänyt taistella muiden eurooppalaisten viinimaiden tavoin ns. uusien maiden viiniihyökkäystä vastaan.
Saksassa on tehty ihmeitä viimeisten vuosien aikana. Sielläkin on ryhdytty puolustamaan maaperän omaperäisyyttä viinin maussa. Kääntäen tämä tarkoittaa sitä, että viineistä ei saisi tulla toisiaan muistuttavia, yhdenmakuisia viinejä, joita tuskin enää erottaa toisistaan. Oli ne tuotettu sitten Australiassa, Chilessä, Kaliforniassa. Espanjassa, Italiassa, Ranskassa tai Saksassa.
Toisinsanoen.fi pääsi toisenlaiselle viinimatkalle, johon osallistui viinitoimittajia yhteensä kymmenestä eri Euroopan maasta. Oli mielenkiintoista seurata, miten eri maiden viinitoimittajat reagoivat eri viinien edessä. Mukana oli ainoastaan yksi Luxembourgin kaupungissa toimiva Ranskan Bordeaux'n viiniyliopistossa pitkään opiskellut enologi.
Kyllä me tavalliset viinitoimittajat ihmettelimme hänen nopeita ja alkuprotesteista huolimatta oikeiksi osoittautunueita arvioitaan. Tämä naispuolinen ranskalais-saksalainen, Elsassessa (nykyisessä Alsacessa) syntynyt Dominique Rizzi hakkasi viinitietoudessaan meidät kaikki mennen tullen.
Toisaalta viinimatkojen arvo on juuri siinä, että puolalainen arvostaa viinejä oman taustansa ja makutottumustensa pohjalta toisin kuin ranskalainen, suomalainen toisin kuin britti. Juuri tämä on sitä viinien moniarvoisuutta, jota viininharrastajat ympäri maailmaa arvostavat.
Mosel-Saar-Ruwerin viinialue tulee lyhentymään vuonna 2008 pelkästään Moseliksi. Se sijaitsee Saksan länsipuolella, Ranskan ja Luxemburgin rajalla. Aluetta hallitsee siis kolme historiallista virtaa, Mosel, Saar ja Ruwer, joiden laaksoissa ja jyrkillä rinteillä viljeltiin viinejä jo muinaisten roomalaisten aikaan eli ainakin jo Asterixin aikaan v. 50 e.Kr.
Riesling on kuningas
Hapokas ja aromikas Riesling-rypäle on alueen tunnetuin rypälelajike. Sitä kasvatetaan saksalaisen Mosel-joen varrella kaikkialla, äkkijyrkillä viinirinteillä. Koneellinen viininkorjuu ei siis tule näillä rinteillä kuuloonkaan, kaikki on korjattava käsin. Viljelyalueesta 60% on Riesling-rypäleen peittämää ja sen osuus on yhä kasvamassa. Muita alueen rypälelajikkeita ovat Müller-Thurgau/Rivaner (15 %) ja Elbling (6,5 %), historiallinen lajike, jonka nimi tulee latinankielisestä nimesta alba = valkoinen, Kerner (5 %) sekä Dornfelder, Weisser burgunder (pinot blanc) ja Grauer burgunder (pinot gris).
Toki alueella tehdään myös punaviinejä (Blauer Spätburguner, pinot noir), mutta niiden viljelyä on rajoitettu Rieslingin saavuttaman menestyksen takia. Vuosina 1930 - 1985 punaisten rypäleiden viljely oli peräti kielletty. Saksalaisten punaviinien maine on yhä valitettavan huono.
Alkon parhaat Mosel-viinit
Alkon listoilta löytyy rajoittunut mutta ansiokas valikoima alueen Rieslingejä.
Näytin Mosel-viinien markkinoinnista aluevastaavalle Karl Kirch'ille meidän Alkomme keväthinnaston 2006, jonka sivuilla 75 -76 oli 13 Mosel-Saar-Ruwer-viinejä. "Liian vähän" persoonallinen vanhaherra totesi yksikantaan ja paneutui sitten tutkimaan listalla olevia viinejä.
Hän tietysti tunnisti kaikki viinit ja tuomio tuli nopeasti: parhaimmat kuuluvat kalleimpiin. Kolme tähteä Kirchin mukaan saivat Molitor Weissburgunder kuiva viini (12,41 ) sekä tätä kalliimmat makeat Doctorberg Riesling Spätlese (15), Insignum Riesling Eiswein (26,40, pikkupullo) sekä Weisenstein Riesling Eiswein (28,30, pikkupullo).
Kuivien viinien ystävät löytävät heti Moselland Riesling Trocken-viinin hintaan 6,90 pullo. Kirch piti myös puolimakeata Moselland Riesling Kabinett-viiniä (6,81) maistamisen arvoisena, samoin puolimakeaa Moselland Ars Vitis-viiniä (9,39).
Kuivan viinin ystävänä olen itse siirtynyt Moselland Riesling Trockeniin. Hinta-laatusuhde on mielestäni erinomainen.
Seuraavassa Toisinsanoen-numerossa käymme Moselin viinitiloilla.
Teksti ja kuvat: Tuulikki Muller
Linkkejä:
Rauhallinen hotelli Trierin kaupungin lähistössä:
www.hotel-weis.de
Viinitietoutta spa-ympäristössä ranskalais-saksalais-luxemburgilaisittain (Dominique Rizzi):
www.mondorf.lu
