Artikkelin indeksi
Ole ystävä minulle
Vaaleanpunainen ja sydämenmuotoinen
Kaikki sivut

"Kolme sanaa sinulle, ole ystävä minulle." "Ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on taskussaan avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen, niinkuin maamies pellolla lyhteen."
Tällaisia loruja kirjattiin aikoinaan ystävänkirjoihin ja muistojen kirjoihin.

Nyt lähetetään vaaleanpunaisia kortteja, sydämiä, kukkia, sydänsuklaata - kaikkea, kunhan se on vaaleanpunaista ja sydämenmuotoista.

Ystävänpäivä. Valentine's Day. Rakkauden päivä. Pyhimys Valentinen muistopäivä. Monta nimeä - sama asia. Se on jälleen ovella. Kaikkine krumeluurineen ja krääsineen.

Vaikka ystävänpäivää on vietetty muodossa tai toisessa vuosikymmeniä, sen alkuperä on uskonnollinen - niinkuin monien juhlapäivien.

Myyttejä ja uskomuksia

Yhden uskomuksen mukaan Ystävänpäivän juuret ovat marttyyri Pyhän Valentinuksen muistamisessa helmikuun 14. päivänä jo vuodesta 350 lähtien.

Legenda kertoo, että Pyhä Valentinus suututti sotilashallinnon, koska vihki sotilaita avioliittoon. Heistähän tuli huonompia sotilaita, kun jatkuvasti olivat naiset ja vaimot mielessä. Sehän ei sopinut.

Niinpä Valentinus pidätettiin ja heitettiin vankityrmään virumaan. Hänen vihkimiensä sotilaiden vaimot lähettivät myötätunnosta hänelle vankityrmään lahjoja, kukkia ja kortteja. Ne eivät häntä kuitenkaan pelastaneet, vaan hänet mestattiin helmikuun 14. päivänä - ystävänpäivänä.

Uskonto tuntee monia Valentinus-nimisiä kristittyjä marttyyreja. Toisen uskomuksen mukaan päivää juhlitaankin heidän mukaansa. Sen alkuunpanijana pidetään Paavi Gelsius I:stä vuonna 500 eKr. Paavi Paul VI poisti päivän roomalaisesta pyhimysten kalenterista vuonna 1969, joskin uskonnollisena juhlana se jäi edelleen voimaan.

Kolmas uskomus liittää ystävänpäivän muinaiseen Rooman Junoon, naisten ja avioliiton jumalattereen.