Artikkelin indeksi
Suomalaisten Joulu Espanjassa
Ilmakuivattua...
Kaikki sivut

Vaikka tätä kirjoittaessani jouluun on aikaa vain viikon verran, niin elämän meno täällä Espanjan aurinkorannikolla vaikuttaa kovin arkiselta. Ei ole lunta, ei poroja eikä joulupukkiakaan sellaisena kuin Suomessa on totuttu näkemään.

Aurinko paistaa lämpimästi, mutta sää voi olla kesäinen tai myrskyävän sateinen, kaikki on koettu. Tämän artikkelin otsikko on hieman harhaanjohtava, sillä perinteisen joulunvieton tärkeyttä suomalaisille kuvastaa parhaiten se, että he matkustavat joukoittain Suomeen.

Väistämättä tuleekin mieleen kysymys eikö täällä Espanjassa voi viettää hyvää joulua, vaikka sitten muovikuusen juhlistamana.

Ensimmäisinä joulun symbooleina kaupungeissa syttyvät katujen yläpuolelle ripustetut ja liikekeskuksia koristavat jouluvalot jo joulukuun alkupuolella. Ne ovat hyvin monimuotoisa ja värikkäitä. Vaikka niistä välittyy selvä kaupallisuus, niin jouluvaloista on myöskin pyritty rakentamaan raamatullisia aiheita erityisesti sellaisille paikoille, joissa ihmiset iltaisin kulkevat ja viihtyvät.

Joulun sanoma espanjaksi

Paljon joulumaisempia ovat seimirakenteet kirkoissa. Ne ovat todellisia taidonnäytöksiä, joissa aiheena on raamatussa kerrotut tapahtumat Jeesuksen syntymän ajoilta. Esillä ei ole vain yksittäisiä tapauksia, vaan jopa kymmenien metrien mittainen kuvaelma näistä tapahtumista. On yleistä, että toteutus on paikallisen käsityötaidon tulosta.  

Esillä olevien ihmis- ja eläinpatsaiden ja erilaisten rakenteiden pystyttämien, purkaminen ja säilyttämien ei varmaankaan tapahdu ihan käden käänteessä. Tämä osoittaa, että espanjalaiset suhtautuvat jouluun hyvinkin vakavasti. Seimiä rakennetaan myös ulkotiloihin ja niiden pienoismalleja myydään koottavaksi koteihin. Joulunvietto Espanjassa on ymmärrettävästi erilaista kuin Suomessa, onhan kyseessä katolinen maa omine kulttuuriperinteineen.

Aurinkorannikon suomalainen seurakunta on hiljattain viettänyt 25 vuotisen toimintansa merkkipäivää. Tilaisuutta juhlisti arkkipiispa Kari Mäkinen.

Useille suomalaisille seurakunnalla onkin joulurauhan etsimisessä  keskeinen rooli.  Seurakunnan resurssit ovat selvästi lisääntyneet sen toiminnan aikana. Talviaikana palveluksessa on kolme pappia, kanttori sekä toista sataa vapaaehtoista.

Johtuu varmaan osittain täkäläisen suomalaisväestön ikärakenteesta, että jumalanpalveluksissa käy jopa satoja ihmisiä. Toisaalta ansio on myös papeilla, jotka ovat täällä virkaa hoitamassa. He ovat poikkeuksetta olleet kiinnostuneita ihmisten arjesta ja aktiivisesti osallistuneet myös asukkaiden harrastustoimintaan. Täällä seurakunta hoitaa myös paljon sellaisia asioita, jotka Suomessa kuuluvat kuntien mandaatille.

Suomalaisilla ei ole aurinkorannikolla omaa kirkkoa, mutta kokoontumistiloja on useampiakin käytössä. Keskeinen on Seurakuntakoti, jossa käy päivittäin noin 200 henkeä lukemassa lehtiä, kahvilla tai hoitamassa asioitaan.

Useat aurinkorannikon kirkot ovat kuitenkin seurakunnan käytettävissä. Esimerkiksi joulun alla lauletaan kauneimpia joululauluja neljässä eri kirkossa ja Seurakuntakodissa järjestettävissä iltapäivätilaisuuksissa. Joulukuun loppupuolella on seurakunnan järjestäminä seitsemän erilaista joulukirkkoa tai muuta hartaustilaisuutta. Toki täällä myös vietetään pikkujouluja, joita mm. eri ravintolat ja yhdistykset järjestävät.