| Artikkelin indeksi |
|---|
| Suomalaiset Espanjassa |
| Keihäsmatkoista nykypäivään |
| Järjestötoiminta |
| Kaikki sivut |

Ilkka Vainio-Mattila on viettänyt Espanjan Aurinkorannikolla 14 talvea perhe-elämän, yhdistystoiminnan, valokuvauksen ja golfin parissa. Nyt hän aloittaa sarjan Aurinkorannikon pysyvästä suomalaisasutuksesta.
Suomalaisasutus ja myös turismi keskittyvät manner-Espanjassa suurelta osin Aurinkorannikolle - Malagan, Torremolinoksen, Fuengirolan ja Marbellan lähiympäristöön ja myös itärannikolle Alicanten ja Murcian alueille.
Käsittelen artikkeleissani pääosin pysyväisluonteista asumista, joten jätän turismin kohteena olevat saaret ulkopuolelle. Muutenkin painopiste tulee olemaan erityisesti Aurinkorannikolla.
Tämä ensimmäinen artikkeli pyrkii luomaan jonkinlaisen viitekehyksen ja jatkossa kirjoitan tarkemmin muun muassa suomalaisten joulunvietosta, seurakunnan toiminnasta, järjestötoiminnasta, harrastusmahdollisuuksista, suomalaisesta koulusta jne.
Suomalaisten muuttoliike
Ei liene uutta, että suomalaiset ovat erinäisistä syistä aikojen kuluessa muuttaneet pois maasta ja etsineet uutta kotia. Varsin runsasta suomalaisasutusta löytyykin mm. Ruotsista, Yhdysvalloista ja Australiasta. Muuton syynä on ollut sekä poliittiset että työperäiset ongelmat.
Minulla on ollut tilaisuus työskennellä 1950-luvulla Ruotsiin pysyvästi muuttaneiden suomalaisten kanssa ja toisaalta tutkia 1960-luvun lopulla suomalaisväestön sopeutumista amerikkalaiseen yhteiskuntaan. Jälkimmäisessä tapauksessa oli kyse jo kolmannesta sukupolvesta.
Tyypillisesti ensimmäinen sukupolvi raivasi tietään kovalla työllä, heidän lapsensa eivät halunneet erota ympäristöstään ja halusivat olla tosi amerikkalaisia. Kolmas sukupolvi ei enää puhunut suomea, mutta oli erittäin kiinnostunut suomalaisista juuristaan. Usein, vaikka kotimaa oli muuttunut, isänmaa ei ollut unohtunut.
Espanjan osalta kehitys on ollut toisenlainen. Motiivina on ollut lisääntyneen vapaa-ajan hyödyntäminen ja houkuttimena suotuisa ilmasto ja pako suomalaisesta kaamoksesta. Vasta kun oleskeluajat Espanjassa pidentyivät, alkoi syntyä suomalaista yhdistystoimintaa ja palveluyrittämistä.

