Helsingin kaupunginmuseon näyttelyllä on shokeeraava nimi: Varokaa mustalaisia! Näyttelyn lisäotsikko Väärinymmärryksen historiaa valottaa aihepiiriä jo hiukan enemmän.

Elokuun 2009 loppuun asti avoinna oleva näyttely on paitsi tuhti tietopaketti Euroopan ja Suomen romanien historiasta, kulttuurista ja nykypäivästä myös ainutlaatuinen tilaisuus haastaa itsensä miettimään omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan romaneja ja heidän kulttuuriaan kohtaan.

Varokaa mustalaisia! –näyttely on lainassa Luxemburgista, jonne se valmistui vuonna 2007 juhlistamaan maan kulttuuripääkaupunkivuotta. Näyttelyn sovittaminen Suomeen oli haasteellinen prosessi. Suomen romanien asema poikkeaa Euroopan romanien tilanteesta.

”Suomen romanit ovat kielellisesti ja kulttuurisesti yhtenäinen ryhmä ja he samaistuvat myös voimakkaasti kotimaahansa Suomeen, jossa ovat asuneet jo 450-vuotta”, kertoo näyttelyn valmistamiseen aktiivisesti osallistunut Helsingin kaupunginmuseon tutkija ja tiedottaja Jere Jäppinen.
Näyttelyä on muokattu Suomeen sopivaksi myös yhteistyössä romanikulttuurin asiantuntijoiden kanssa.
”Näyttelyn nimi on toki alkuun hämmentänyt monia romaneja, mutta keskustelun jälkeen kaikki ovat ymmärtäneet näyttelyyn kiinteästi liittyvän nimen provokaation ja ironian.

Näyttely pyrkii ravistelemaan tiukkaan juurtuneita ennakkoluuloja romaneista ja tarjoaa runsaasti tietoa muodostaa uusia mielikuvia aiheesta. Näyttelyssä on päivittäin paikalla myös romaniopas, jonka kanssa voi keskustella romanikulttuurista”, Jere Jäppinen kertoo.

Moderneja mersuhevosia nurmikentällä

Varokaa mustalaisia! –näyttely on visuaalisesti näyttävä ja elämyksellinen. Sveitsiläisen Jean-Pierre Zauggin näyttelyarkkitehtuuri pyrkii vetoamaan tunteisiin. Näyttelyssä esimerkiksi kävellään keinonurmen päällä, mikä luo mielikuvaa mustalaisleireistä. Näyttelyn alussa kävijä kohtaa karusellin huipulla pyörivän romanttisten mustalaismielikuvien kuningattaren, tumman ja tulisen Carmenin. Karuselli pyörittää kliseisiä mustalaismielikuvia ilmentäviä matkamuistoja ja koriste-esineitä.

Näyttelyssä hevosilla on keskeinen sija. Hevoset ovat olleet mustalaisille kautta historian paitsi tärkeitä liikkumisen kannalta myös vaurauden ja miehisyyden merkkejä. Monet perinteiset Suomen romanien ammatitkin liittyivät hevosiin ja hevoskasvatukseen, josta modernissa yhteiskunnassamme on jäljellä enää vain ravikilpailujen hevosmaailma. Modernit peltilehmät ovat korvanneet perinteisen hevosen, ja näyttelyssä hevosen päätä koristaakin Mercedes -logo.

Näyttelyssä voi myös testata tuntemuksiaan tiukkasävyisessä hyvin henkilökohtaisia asioita utelevassa tietokonekuulustelussa, josta kävijä saa muistokseen oman profiilin, joka mittaa vastausten perusteella vastaajan mustalaistyyppistä elämäntapaa ja soveltuvuutta järjestäytyneen yhteiskunnan jäseneksi.

Näyttelyn lopuksi voi levähtää jukeboksin äärellä ja kuunnella suosittujen suomalaisten romanimuusikkojen kappaleita ja ihailla Anneli Sarin säihkyviä esiintymispukuja. Näyttelyssä voi myös kokeilla, kuinka painava on Suomen romaninaisten perinteinen samettihame. Jopa yhdeksän metrin leveydeltä samettia nielevän hameen paino vaihtelee kuuden ja kymmenen kilon välillä.