Omakotiasujalta eivät työt lopu. Jos ei pihalla ole rapsutettavaa, remontoitavaa löytyy nurkissa vaikka muille jakaa.

Omakotitalossa asuvalla on aina kädet täynnä työtä. Riippuen talon ja tontin koosta, toinen pää odottaa kun toista päätä viimeistelee. Oli sitten kyse siivouksesta, remontista tai puutarhanhoidosta.

Talouden taantuma on lisännyt oman työn osuutta rakennus- ja remonttitöissä. Verotuksessa vähennyskelpoinen kotitalousvähennys on myös kasvattanut suosiotaan. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 kahdeksan prosenttia suomalaisista oli käyttänyt kotitalousvähennystä verotuksesta. Näistä peräti 68 % kohdistui remonttiin ja noin 6 % piha- ja ulkotöihin.

Tosin kotitalousvähennys kohdentuu ainoastaan työn osuuteen ja maksimimäärä tänä vuonna on 3000 euroa. Siinä ei vielä omaa työtä kannata lopettaa. Ahkerimpia kotitalousvähennyksen käyttäjiä olivat 3-5 hengen taloudet ja pientaloissa asuvat.

Hartiapankkilaisena remontointi voi olla mukavaakin, kun sen saa tehdä omaan tahtiin. Termi "hartiapankki" syntyi, kun Suomea jälleenrakennettiin sotien jälkeen. Kun tontti, talon piirustukset, rakennuslupa, työlupa ja lainarahaa oli hankittu, itse rakennustyö oli hoidettava pääasiassa itse.

Laina hartiapankista tarkoitti toisin sanoen sitä uuden kodin eteen uhrattua fyysistä panosta, joka tuntui konkreettisesti hartioissa ja runteli jopa monen rintamamiehen terveyden.

Niin sanottuja rintamamiestaloja rakennettiin vuosina 1945-1979 noin 150.000 kpl. Nämä talot ovat edelleen suosittuja myös kaupallisesti. Valmiiksi rakennetut puutarhat houkuttelevat ostajia ikään katsomatta.