Kunniaan liittyvä väkivalta varjostaa miljoonien naisten arkea arabimaissa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Kunnian vuoksi ”oikeutettu” naisiin kohdistuva väkivalta leviää myös Eurooppaan siirtolaisuuden ja pakolaisuuden mukana.

Naisten ihmisoikeudet jäävät pahasti toteutumatta silloin, kun raiskauksen uhrina olevasta naisesta tulee syyllinen raiskaukselle tai suku ja yhteiskunta hiljaisesti hyväksyy miespuolisten sukulaisten tekemän murhan, jonka kohteena on järjestetystä avioliitosta kieltäytynyt nainen. Kunniaan liittyvä väkivalta varjostaa miljoonien naisten arkea arabimaissa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Kunnian vuoksi ”oikeutettu” naisiin kohdistuva väkivalta leviää myös Eurooppaan siirtolaisuuden ja pakolaisuuden mukana.

Ruotsin Aleksandrian instituutti järjesti helmikuun puolivälissä kunniaväkivaltaa käsittelevän seminaarin, johon kokoontui naisten oikeuksien puolesta taistelevia ihmisoikeusaktivisteja eri puolilta maailmaa. Seminaarissa keskusteltiin myös kansainvälisen kunniaväkivaltaa vastustavan verkoston perustamisesta. Verkoston tarkoituksena olisi koota tietoa kunniaväkivaltatapauksista ja toimia kansainvälisesti yhteistyössä eri maiden hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja median kanssa.

Tuomiot kunniaväkivaltarikoksista usein lieviä

Kunniaväkivallalla tarkoitetaan suvun miespuolisten jäsenten tekemää väkivaltaa, yleisimmin murhaa, joka kohdistuu suvun naispuoliseen jäseneen naisen aiheutettua häpeää ja kunnian menetyksen suvulleen. Naisen ”rikoksena” suvun kunnian häpäisemisessä on yleensä joko raiskauksen uhriksi joutuminen, järjestetystä avioliitosta kieltäytyminen, aviorikokseen syyllistyminen tai avioeron harkitseminen tai sen hakeminen. Jopa väkivaltaiseksi tiedetystä aviomiehestä eroa haluavaa naista voidaan pitää uhkana suvin kunnialle.

Monissa maissa kunniaan liittyvistä väkivaltarikoksista syytettyjä kohdellaan lempeämmällä kädellä kuin muista väkivaltarikoksista syytettyjä tai tuomittuja. Esimerkiksi Egyptissä noudatetaan usein edelleen jo vanhentunutta lakipykälää, jonka mukaan raiskauksesta syytetty voidaan vapauttaa tuomiosta kokonaan, jos tämä avioituu uhrinsa kanssa.
”Egyptiläinen mies voi syyttää vaimoaan aviorikoksesta vaimon petettyä miestään, mutta naisella on oikeus syyttää miestä aviorikoksesta ainoastaan, jos mies on pettänyt vaimoaan heidän yhteisessä kodissaan”, kertoi seminaariin osallistunut Aleksandrian yliopiston juridiikan professori Fatouh Al-Shazly.

Kunniaväkivaltaa myös Euroopassa

Kunniaväkivallasta eivät kärsi vain Lähi-idän ja Afrikan maissa elävät naiset, vaan ongelma koskettaa satoja tuhansia Eurooppaan muuttaneita Lähi-idän ja Afrikan maista kotoisin olevia naisia.
”Ruotsissa elävät maahanmuuttajat estävät tyttäriään ja vaimojaan elämästä normaalia arkielämää kuten opiskelemaan yliopistossa tai liikkumaan ulkona ystäviensä kanssa”, kertoi ruotsalainen tasa-arvovaltuutettu Juno Blom.

”Maahanmuuttajien lapset kärsivät elämästä kahden kulttuurin välissä vanhempien yrittäessä keinotekoisesti ylläpitää omia kulttuurisia traditioitaan ruotsalaisen yhteiskunnan arjessa”, Juno Blom totesi.

Seminaariin osallistunut ruotsalainen poliisi Bo Lagerkvist kertoi Ruotsin poliisin olevan tänä päivänä hyvin perehtynyt kunniaan liittyvään väkivaltaan. Lagerkvistin mukaan Ruotsissa tapahtuu paljon nuorten naisten kuolemantapauksia, joiden taustalla on syytä epäillä olevan kunniaan liittyvää väkivaltaa.
”Viime aikoina ovat lukuisat Lähi-idän maista kotoisin olevat nuoret naiset hypänneet alas parvekkeelta ja saaneet surmansa. Poliisi epäilee naisten ja tyttöjen joko tehneen itsemurhan painostuksen ja väkivallan uhan alla tai tulleen heitetyksi parvekkeelta alas perheen miesten toimesta”, Lagerkvist kertoi seminaarissa.

Naisiin kohdistuvaa perheen ja suvun kunnialla perusteltua väkivaltaa esiintyy Lähi-idän ja Persianlahdenmaiden sekä Afrikan lisäksi myös Intiassa ja Keski-Aasiassa. Suomessa Suomen mielenterveysseura ja Mannerheimin lastensuojeluliitto ovat aloittivat kampanjan kunniaväkivaltaa vastaan vuonna 2005. Toimintamuotona on ollut esimerkiksi maahanmuuttajamiehille ja viranomaisille järjestettyä koulutusta.


Teksti ja kuvat © Päivi Arvonen, Kairo